Maatalous

Keskeiset viestit

• Maatalousala ei ole ainoastaan merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja, vaan se kärsii siitä myös vakavasti. Poliittisilla toimilla ei siis pyritä ainoastaan hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia maataloudessa vaan myös tekemään alasta vakaampi ja minimoimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

• EU:n sopeutumisstrategia, LULUCF-asetus ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat välineitä, joilla voidaan edistää sopeutumisratkaisuja ja parantaa maatalousalan kykyä sietää ilmastoriskejä. Muun muassa useista EU:n rahoittamista tutkimusohjelmista on syntynyt sopeutumistietämystä ja alan toimijoiden verkostoja, jotka helpottavat tiedonvaihtoa ja valmiuksien kehittämistä.

• Maataloustoimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi EU:n tasolla riippuu suurelta osin uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesta virallisesta raportointimekanismista.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Vesna Špoljar, Climate Change PIX /EEA

Maatalousala on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista, sillä se tuottaa metaania (CH₄), typpioksiduulia (N₂O) ja hiilidioksidia (CO₂), jotka liittyvät pääasiassa kotieläintuotantoon, mukaan lukien lannankäsittely, ja lannoitteiden levittämiseen. Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen osuus on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, lukuun ottamatta tuotantoketjun alkupään päästöjä maissa, joista Eurooppa tuo elintarvikkeita ja rehua. Ilmastonmuutos puolestaan vaikuttaa Euroopan maatalouteen ja edellyttää maatalousjärjestelmien ja viljelijöiden sopeutumista. Nousevat lämpötilat ja ilmakehän CO2-pitoisuus, sademäärien muutokset ja tiheämmät ääri-ilmiöt vaikuttavat satoihin ja karjan tuottavuuteen Euroopassa, mutta myös vesihuoltoon ja kuljetus- ja varastointiolosuhteisiin. Viljelykasvien tuottavuuden odotetaan yleisesti laskevan eteläisillä alueilla ja kasvavan pohjoisessa. Lisäksi äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen aiheuttaa laajoja ja haitallisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa yksilöitiin useita Euroopan elintarvikejärjestelmiin kohdistuvia merkittäviä ilmastoriskejä. Viljelykasvien tuotantoon kohdistuvat riskit, jotka johtuvat vesi- ja lämpöstressistä, ovat vakavimpia ja kiireellisimpiä, ja Etelä-Eurooppa on hotspot-alue. Ilmastovaikutukset elintarviketuotantoon voivat kasaantua maaseudun ja rannikoiden elinkeinoihin, maankäyttöön, sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien terveyteen ja laajemmin talouteen.

Poliittinen kehys

Vuonna 2021 hyväksytyn ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian tavoitteena on tehdä sopeutumisesta älykkäämpää, nopeampaa (nopeutetaan sopeutumisratkaisujen käyttöönottoa) ja järjestelmällisempää (integroidut ratkaisut ja suunnitelmat). Paikallisen sopeutumisen, luontoon perustuvien ratkaisujen, makean veden resurssien kestävän käytön ja häiriönsietokyvyn edistäminen on erityisen tärkeää maatalousalalla, kun taas kansainvälisten toimien tehostaminen on olennaisen tärkeää EU:n maataloustuotteiden tuonnin häiriöiden välttämiseksi.

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan asetuksen mukauttamista koskevilla ehdotuksilla pyritään lisäämään hiilidioksidin talteenottoa maa- ja metsätaloudessa, millä on merkittäviä vaikutuksia maanpeitteen muutokseen. Tämän saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet, kuten niittyjen säilyttäminen, hiiliviljely ja turvemaiden ennallistaminen, auttavat myös ehkäisemään maaperän eroosiota ja vähentämään tulvariskiä.

Konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä tuetaan maatalousalalla pääasiassa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kautta. Keskeisinä tavoitteina ovat kestävyys ja ilmastotoimet. YMP:n puitteissa tehostetaan pakollisia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi ja luodaan lisää rahoitusmahdollisuuksia metsänhoidolle, epäsuotuisten alueiden hoidolle ja ekojärjestelmille. Esimerkiksi jokaisella tilalla vähintään 3 prosenttia peltoalasta on osoitettava biologiseen monimuotoisuuteen ja ei-tuotannollisiin tekijöihin, ja tukea on voitava saada ekojärjestelmien kautta 7 prosentin saavuttamiseksi. Erityisillä sopeutumistoimenpiteillä ei ole tähän mennessä ollut merkittävää roolia YMP:ssä, mutta pakolliset ja vapaaehtoiset viherryttämistoimenpiteet tarjoavat usein lyhyen ja keskipitkän aikavälin mukautuvia ratkaisuja tilatasolla. YMP:n ensimmäisen pilarin mukainen vihreä tuki kattaa viljelyn monipuolistamisen, ekologisten alojen perustamisen ja pysyvän nurmen säilyttämisen. YMP:n toisen pilarin mukainen maaseudun kehittämistuki sisältää metsien kehittämisen, maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet, luonnonmukaisen maatalouden ja Natura 2000 -tuet. Rahoitusjärjestelyjä täydennetään maatilojen neuvontajärjestelmästä, innovaatiokumppanuudesta ja soveltavasta tutkimuksesta saatavalla koulutustoimilla ja muulla tuella, jolla parannetaan tuottavuutta ja kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian mukaisesti vuosien 2023–2027 YMP:tä koskevissa ehdotuksissa painotetaan enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Hiilipitoisen maaperän säilyttämistä, viljelykiertoa, ravinnehuoltoa ja ekojärjestelmiä varten on otettu käyttöön pakollisia toimenpiteitä ja enemmän rahoitusmahdollisuuksia.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös maatalousalalle aiheutuvat riskit.

Ilmastonmuutokselle alttiit alat, kuten maatalousala, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle IPCC:n AR6 WG II -raportin Ilmastonmuutos 2022 mukaan: Vaikutukset, sopeutuminen jahaavoittuvuus. Ennusteiden mukaan äärimmäisten sääilmiöiden, kuivuuden, tulvien ja kasvuolosuhteiden muutosten riski kasvaa. Tehokkaita sopeutumisvaihtoehtoja ovat muun muassa ilmastoon sopeutuva jalostus tai kestävien viljelykasvien/lajikkeiden, peltometsätalouden, maiseman monipuolistamisen ja kaupunkiviljelyn valinta.

IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella käsiteltiin maatalousalaan kohdistuvia vaikutuksia eri luvuissa ja viitattiin niihin liittyviin sopeutumistarpeisiin. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä tietämystä näistä aloista, myös maatalouteen liittyvien sopeutumistoimenpiteiden kustannuksista ja hyödyistä. Ilmastonmuutosta ja maaperää koskevassa IPCC:n erityisraportissa arvioidaan nykyistä tieteellistä tietämystä muun muassa maaperän huonontumisesta, aavikoitumisesta ja elintarviketurvasta, kysymysten määrittelystä ja sopeutumisvaihtoehdoista sekä maatalousalan erityisistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Euroopan ympäristökeskuksen raportissa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Euroopan maatalousalalla esitetään yleiskatsaus siihen, miten EU:n politiikoissa ja ohjelmissa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja annetaan esimerkkejä toteuttamiskelpoisista ja onnistuneista sopeutumistoimista.

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tukee Euroopan komissiota ilmastonmuutoksen maatalousalaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten mallintamisessa ja sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkojen arvioinnissa (esim. PESETA-hankkeet). Life-ohjelmasta (esim. AgriAdapt, ADAPT2CLIMA, LiveAdapt) ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta (esim. MOSES, BINGO, COACCH, Flourish, FATIMA, RUN4LIFE, RESFOOD, IoF2020) on rahoitettu useita maatalousalan sopeutumista koskevia tutkimushankkeita.

Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S) tarjoaa tietoa, välineitä ja dataa ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien useita maatalousalan demonstrointipalveluja. Se tarjoaa ilmaisen ja avoimen pääsyn alakohtaiseen tietojärjestelmään (SIS), joka on saatavilla ilmastotietokannasta alueellisten sopeutumisaloitteiden tukemiseksi. Muut vesialan palvelut tarjoavat vesi-indikaattoreita, joita voidaan käyttää sopivien viljelykasvien valitsemiseen ja kasteluinfrastruktuurin suunnitteluun, sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia demonstraatioita. Copernicus-maanseurantapalvelu tarjoaa maanpeitteen ja maanpeitteen muutoksia, kasvillisuuden fenologiaa ja tuottavuutta koskevia kaukokartoitustietoja,  jotka auttavat määrittämään satoa. Tulevaisuudessa kaukokartoitustiedot voivat antaa tietoa sopeutumistoimenpiteistä johtuvista alueellisista maanpeitteen muutoksista sekä aggregoiduista suuntauksista EU:n tasolla.

Maataloutta, elintarviketurvaa ja ilmastonmuutosta koskevassa yhteisessä ohjelma-aloitteessa keskitytään 24 maassa tehtävään tutkimukseen, jossa käsitellään kestävän maatalouden, elintarviketurvan ja ilmastonmuutoksen vaikutusten toisiinsa liittyviä haasteita.

Useat kansainväliset verkostot, järjestöt ja yhdistykset jakavat tietoa käytäntöyhteisöissään. Niihin kuuluvat Euroopan luonnonsuojeluliitto (European Conservation Agriculture Federation), luonnonmukaisen maatalouden kansainvälinen liitto (InternationalFederation of Organic Agriculture Movements, Euroopan alueellinen ryhmä)ja COPA-COGECA.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin EU:n tärkeimpiin meno-ohjelmiin.

Tästä monivuotisen rahoituskehyksen talousarviosta osoitetaan 386,6 miljardia euroa YMP:lle. Suurin osa (270 miljardia euroa) menoista käytetään ensimmäisen pilarin mukaiseen tulotukeen, ja lisäksi 20 miljardia euroa osoitetaan markkinatukeen. Loput (noin neljännes) käytetään toisen pilarin mukaiseen maaseudun kehittämistukeen.

Lisävaroja on saatavilla EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta, jolla tuetaan erityistä tutkimusta ja innovointia elintarvikkeiden, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden aloilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla tuetaan alueita, kaupunkeja ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarjoamalla rahoitusta osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuuksia on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.

YMP:n strategiasuunnitelmissa lähes 98 miljardia euroa, joka vastaa 32:ta prosenttia YMP:n kokonaisrahoituksesta (EU:n rahoitus ja yhteisrahoitus), osoitetaan ilmaston, veden, maaperän, ilman, biologisen monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sekä pakollisten ehtojen ylittävien käytäntöjen edistämiseen.

YMP-investointien lisäksi sopeutumista voidaan tukea useilla EU:n välineillä:

• Life-ohjelman ilmastotoimien alaohjelma;
• Interreg Eurooppa -ohjelma;
• Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimus- ja innovointiohjelma, joka on erityisen merkityksellinen maatalousalan sopeutumisen kannalta, on klusteri 6 ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö”.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Mukautuksen MRE

Maatalousalan YMP:tä koskeviin kansallisiin strategiasuunnitelmiin liittyvä raportointimekanismi on kehitetty, ja tuloksellisuuskertomusta varten on hyväksytty vastaava indikaattorikehys aggregoitujen kansallisen tason yleiskatsausten jakamista varten.