Terveys

Terveys

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutos pahentaa äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten helleaaltoihin, tulviin tai maastopaloihin, liittyvää kuolleisuutta ja sairauksia. Ilmastonmuutoksen ennustetaan myös aiheuttavan eurooppalaisille uusia terveysriskejä, erityisesti tauteja, joita tartunnanlevittäjät, kuten tiikerihyttyset, kantavat. Kasvien ja eläinten terveyteen vaikuttavat myös kausiluonteisuuden muutokset, äärimmäiset sääilmiöt sekä uudet taudit ja tuholaiset.
• EU:lla on koordinoiva rooli rajatylittävien terveysuhkien, myös ilmastonmuutokseen liittyvien uhkien, torjunnassa. Uudella EU4Health-visiolla (2021–2027) pyritään valmistautumaan tuleviin terveyskriiseihin.
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen koskevan tietovajeen korjaamiseksi perustettiin vuonna 2021 Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus uuden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian puitteissa. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus hallinnoi ilmaston kannalta merkityksellisiä tartuntatauteja koskevaa tieteellistä näyttöä. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimusrahoitusohjelmalla tuetaan edelleen ilmastoa ja ihmisten terveyttä koskevaa tutkimusta.
• Vuonna 2016 annettu EU:n kasvinterveys- ja eläinterveyssäännöstö kattaa ilmastoon liittyvät riskit viljelykasveille, metsille ja tuotantoeläimille. Kasvien ja eläinten terveyteen kohdistuvia ilmastovaikutuksia koskevaa tietoa on kerätty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen CLEFSA-hankkeessa.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia terveysriskejä ja pahentaa nykyisiä terveysongelmia. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan sekä suoraan että välillisesti ihmisten, kasvien ja eläinten terveyteen. Suorat vaikutukset johtuvat pääasiassa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja tulvien, voimakkuuden ja esiintymistiheyden muutoksista. Epäsuorat vaikutukset voivat ilmetä hyönteisten (hyttysten ja punkkien aiheuttamat vektorivälitteiset taudit), jyrsijöiden tai veden, elintarvikkeiden ja ilman laadun muutoksina.  Ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan kasvien ja eläinten elinkaarta. Esimerkiksi odotettavissa olevan lämpötilan nousun myötä monet kasvit alkavat kasvaa ja kukkia aikaisemmin keväällä ja kasvukausi kestää pidempään syksyllä. Jotkut eläimet heräävät aikaisemmin horroksesta tai muuttavat eri aikoina.

Toimintakehys

Ihmisten terveys

Ilmastonmuutoksen ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen on puututtava monilla tasoilla ja useilla politiikan aloilla. Lissabonin sopimuksen mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa.

Yksi EU:n terveyspolitiikan päätehtävistä on rajat ylittävien toimien koordinointi. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2013 päätöksen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Tällä päätöksellä vahvistetaan EU:n valmiutta ja terveysuhkiin reagoinnin koordinointia. Se auttaa jäsenvaltioita varautumaan mahdollisiin tuleviin pandemioihin ja vakaviin rajat ylittäviin uhkiin, jotka johtuvat tartuntataudeista tai kemiallisista, biologisista tai ympäristöön liittyvistä tapahtumista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat, ja suojelemaan kansalaisia niiltä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n uuden strategian mukaisesti EU aikoo puuttua rajatylittäviin terveysuhkiin, myös ilmastonmuutoksesta johtuviin uhkiin, uudessa terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisessa.

Äärimmäisten sääilmiöiden ja terveyden osalta katastrofiriskin vähentämiseen liittyvät EU:n politiikat kattavat keskeisiä aloja, joilla vahvistetaan EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa sekä kansalaisten suojelua katastrofeilta että kehittymässä olevien riskien hallintaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n uuden strategian ensimmäisenä konkreettisena tuloksena käynnistettiin Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus, jonka tehtävänä on seurata, analysoida ja ehkäistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan komission sitoutuminen ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin vastaamiseen. Lisäksi ehdotuksessa kahdeksanneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi kehotetaan vahvistamaan ympäristö- (myös ilmasto-) ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiä muun muassa seuraamallaihmisten terveyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista.

Komissio on ehdottanut uutta EU4Health-visiota (2021–2027), jolla vahvistetaan terveysturvaa ja valmistaudutaan tuleviin terveyskriiseihin. Ehdotuksella EU4Health-asetukseksi pyritään muun muassa ”torjumaanilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen”. Lisäksi Euroopan terveysunionia koskevalla Euroopan komission ehdotuksella parannetaan entisestään rajatylittävien vakavien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia.

Kasvien terveys

Lokakuussa 2016 hyväksyttiin asetus kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä (kasvinterveyslaki), ja se tuli voimaan joulukuussa 2019. Sen tavoitteena on tarjota parempi suoja uusien kasvintuhoojien kulkeutumista ja leviämistä vastaan. Näillä säännöillä pyritään myös varmistamaan turvallinen kauppa sekä lieventämään uusien haasteiden, erityisesti ilmastonmuutoksen, aiheuttamia vaikutuksia ja riskejä viljelykasviemme ja metsiemme terveydelle.

Eläinten terveys

Maaliskuussa 2016 annettiin asetus tarttuvista eläintaudeista (eläinterveyssäännöstö). Tällä yhtenäisellä ja kattavalla uudella eläinten terveyttä koskevalla säädöksellä tuetaan EU:n karjankasvatusalaa sen pyrkiessä kilpailukykyyn sekä eläinten ja niistä saatavien tuotteiden turvallisiin ja sujuviin markkinoihin EU:ssa. Sillä tuetaan myös eläintautien, myös ilmastonmuutokseen liittyvien uusien tautien, varhaista havaitsemista ja valvontaa ja pyritään vähentämään eläintautiepidemioiden esiintymistä ja vaikutuksia.

”Yksi terveys” -lähestymistapa

Maapallon olemassaolo ja ylläpito perustuu ihmisten, eläinten ja jakamamme ympäristön väliseen symbioottiseen vuorovaikutukseen. Ihmisten terveyden ja jatkuvan olemassaolon varmistamiseksi on tarpeen tutkia kaikkien elävien lajien ja ympäristön monimutkaista keskinäistä yhteyttä ja riippuvuutta. One Health on lähestymistapa, joka perustuu ihmisten, eläinten ja ympäristön terveystieteiden tiiviin yhteistyön synergiaetuihin. Tässä yhteydessä EU:n komissio kokoaa yhteen ja yhdistää tietoja, välineitä ja asiantuntemusta, jotta voidaan viestiä, seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen yhteinen terveys -lähestymistavan pohjalta.

Yhteinen terveys tarjoaa tärkeän kehyksen, jolla varmistetaan koko yhteiskunnan ja koko hallinnon kattava lähestymistapa, koska sillä varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien alojen ja tieteenalojen osallistuminen, jotta voidaan käsitellä kattavasti ja koordinoidusti yhteisen terveyden kolmea keskeistä osatekijää: Ihmisten terveys, eläinten terveys ja ympäristö.

Tietopohjan parantaminen

IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus, raportoivat selvästi, miten lämpötapahtumista johtuva ihmisten kuolleisuus ja sairastuvuus, ilmastoon liittyvien elintarvike- ja vesivälitteisten tautien esiintyminen sekä vektorivälitteisten tautien esiintyvyys ovat lisääntyneet johdonmukaisesti kaikilla alueilla. Lisäksi eläin- ja ihmissairauksia, myös zoonooseja, ilmenee uusilla alueilla. Tulevan ilmaston osalta IPCC korosti, että ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt lisäävät merkittävästi terveysongelmia ja ennenaikaisia kuolemia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Terveysala ja hyvinvointi hyötyisivät yhdennetyistä sopeutumislähestymistavoista, joissa terveys valtavirtaistetaan elintarvikkeisiin, elinkeinoihin, sosiaaliseen suojeluun, infrastruktuuriin, vesihuoltoon ja sanitaatiopolitiikkaan ja jotka edellyttävät yhteistyötä ja koordinointia kaikilla hallinnon tasoilla. Terveysalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi on monia mahdollisuuksia kohdennettuihin investointeihin ja rahoitukseen, kuten äärimmäistä kuumuutta koskevat varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät; juomaveden saatavuuden parantaminen, vedensaannin ja äärimmäisten sääilmiöiden vähentäminen; sekä tehokas seuranta ja varhaisvaroitusjärjestelmät vektorivälitteisten tautien seuraamiseksi ja vähentämiseksi.

Ihmisten terveys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n uudessa strategiassa todetaan, että on tarpeen ymmärtää paremmin terveyteen kohdistuvia ilmastoriskejä. Keskeinen osa uutta strategiaa on Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus. Se on Euroopan komission aloite, jonka tavoitteena on tukea Eurooppaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin valmistautumisessa ja niihin sopeutumisessa tarjoamalla pääsy asiaankuuluviin tietoihin, kuten eurooppalaiseen ja kansalliseen poliittiseen kontekstiin, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin terveyteen Euroopassa, ilmastoa ja terveyttä koskeviin indikaattoreihin, ilmastoa ja terveyttä koskeviin tietojärjestelmiin ja välineisiin sekä ilmastoa ja terveyttä koskeviin varhaisvaroitusjärjestelmiin. Se edistää myös tiedonvaihtoa ja yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten, eurooppalaisten, kansallisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden välillä.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) vastaa tartuntatauteja, myös muuttuvaan ilmastoon liittyviä tauteja, koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista. ECDC on kehittänyt Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston, joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC käsittelee elintarvike- ja vesivälitteisiä tauteja ja zoonooseja koskevaa tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmää , joista joidenkin odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) isännöivät VectorNet-verkkoa, joka on foorumi tietojen vaihtamiseksi niveljalkaisten taudinlevittäjien maantieteellisestä jakautumisesta Euroopassa, ja ovat tuottaneet monenlaisia tutkimuksia, joissa keskitytään arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja haavoittuvuutta Euroopassa.

Euroopan unioni on rahoittanut ilmastoa ja terveyttä koskevan asiaankuuluvan tiedon ja asiantuntemuksen kehittämistä EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmasta Horisontti 2020 ja Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun kehittämisestä. Lisätietoja tärkeimmistä tutkimus- ja tietämyshankkeista on saatavilla Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskuksen resurssiluettelosta.

Olennainen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman (2021–2027) tutkimuskehystä ovat EU:n missiot, jotka ovat sitoumuksia suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio koostuu toimista (tutkimushankkeista, poliittisista toimenpiteistä tai jopa lainsäädäntöaloitteista), joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ehdotetun mission yhteenvedossa korostetaan tarvetta suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ilmastovaikutuksilta (mukaan lukien korkeat lämpötilat, äärimmäiset sääilmiöt ja tartuntataudit) keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lisäksi ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan missioon sisältyy oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, mistä on sivuhyötyjä, kuten ilmanlaadun paraneminen tai terveellisemmät elämäntavat, ja siinä korostetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Kasvien ja eläinten terveys

Yhteinen terveys -yhteisohjelmalla on EU:n jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa olemassa olevien yhteyksien kautta merkittävä kumppanuus, johon osallistuu 38 arvostettua elintarvike-, eläinlääkintä- ja lääketieteellistä laboratoriota ja laitosta ja jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa lähestymistapoja, menetelmiä, tietokantoja ja menettelyjä elintarvikeperäisten zoonoosien, kehittymässä olevan mikrobilääkeresistenssin ja kehittymässä olevien uhkien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi kaikkialla Euroopassa. Instituuttien välistä yhteistyötä on vahvistettu tehostamalla poikkitieteellistä yhteistyötä ja toiminnan integrointia. Tähän on päästy erityisillä yhteisillä tutkimushankkeilla, yhteisillä integroivilla hankkeilla ja koulutustoimilla.

EFSA toteutti vuosina 2018–2020 hankkeen nimeltä Climate change as a driver of emerging risks for food and feed safety, plant, animal health and nutritional quality (CLEFSA). CLEFSA on havainnut lukuisia ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen Euroopassa, kuten joidenkin elintarvikevälitteisten tautien esiintyminen ja voimakkuus sekä kasvien ja eläinten terveydelle haitallisten haitallisten haitallisten haitallisten haitallisten vieraslajien leviäminen. mahdollisesti myrkyllisten merilevien ja makean veden levä- ja bakteerikukintojen esiintyminen, voimakkuus ja myrkyllisyys, jotka vaikuttavat kasvien ja eläinten terveydelle haitallisten erilaisten loisten, sienten, virusten, vektorien ja haitallisten vieraslajien hallitsevuuteen ja pysyvyyteen; ja uusien vaarojen (uudelleen) ilmaantuminen, lisääntynyt altistuminen tai alttius tunnetuille vaaroille sekä elintarvikkeiden ja rehujen hiven- ja makroravinteiden pitoisuuksien muuttaminen.

Kasvien terveys

IPCC ja FAO toimittivat vuonna 2021 tieteellisen katsauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojiin. Tässä kertomuksessa ehdotetaan hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteitä. Lisäksi se korosti, että tutkimuksessa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuhoojiin ja kasvien terveyteen on edelleen aukkoja.

EU on jäsenenä kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa (IPPC), jossa se osallistuu aktiivisesti kansainvälisten laatustandardien asettamiseen kasveille ja kasvituotteille. The IPPC is an intergovernmental treaty signed by over 180 countries, aiming to protect the world's plant resources from the spread and introduction of pests, and promoting safe trade. Yleissopimuksella otettiin käyttöön kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevat kansainväliset standardit (International Standards for Phytosanitary Measures, ISPM) tärkeimpänä välineenä sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä tekee siitä ainoan maailmanlaajuisen kasvien terveyttä koskevan standardointiorganisaation.

Kasvinterveyslautakunta (EFSA) perustettiin Euroopan komission pyynnöstä arvioimaan, olisiko tiettyä kasvintuhoojaa harkittava sisällytettäväksi EU:n haitallisten organismien luetteloihin tekemällä tuhoojaluokituksia ja/tai tuhoojariskien arviointeja tai joissakin tapauksissa arvioimalla kolmannen osapuolen laatimia tuhoojariskien arviointeja. Sen jälkeen, kun uusi kasvinterveyssäännöstö otettiin käyttöön vuonna 2016, EFSAlla on ollut useita toisiinsa liittyviä hankkeita, joiden tarkoituksena on tukea Euroopan komissiota EU:n alueen suojelemisessa kasvintuhoojilta ja -taudeilta ja auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan tuleviin kasvinterveysuhkiin.

Eläinten terveys

EFSA on laatinut interaktiivisia tautiprofiileja, jotka tarjoavat käyttäjäystävällistä ja näyttöön perustuvaa tietoa vektorivälitteisistä taudeista ja eläinterveyssäännöstössä luetelluista taudeista. Tautiprofiileja päivitetään seitsemällä elävällä järjestelmällisellä arvioinnilla, jotka kattavat: 1) maantieteellinen jakauma; 2) kokeelliset infektiot; 3) rokotuksen teho; 4) taudinaiheuttajan eloonjääminen; 5) diagnostisen testin tarkkuus; 6) vektoriohjaus; ja 7) hoidon tehokkuudesta. Kun riittäviä tutkimuksia löydetään ja arvioidaan, poimituista tiedoista tehdään automaattisesti meta-analyysi ja tulokset visualisoidaan tautiprofiileihin. Lisäksi annetaan linkkejä muihin EFSAn tekemiin tauteja koskeviin riskinarviointeihin.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Ihmisten, kasvien ja eläinten terveys

EU julkaisi joulukuussa 2020 monivuotisen rahoituskehyksensä vuosiksi 2021–2027. Yli 50 prosenttia seuraavan pitkän aikavälin talousarvion ja NextGenerationEU-välineen kokonaismäärästä osoitetaan nykyaikaistamisen tukemiseen politiikoilla, joihin sisältyy tutkimus ja innovointi, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta; oikeudenmukainen ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta; varautuminen, elpyminen ja palautumiskyky elpymis- ja palautumistukivälineen, rescEU:n ja uuden terveysohjelman avulla. Tässä yhteydessä EU4Health-ohjelmalla, joka on tähän mennessä suurin EU:n terveysalan ohjelma (2,45 miljardia euroa, + 3,30 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen 5 artiklan mukaisesti), pyritään ehkäisemään sairauksia ja edistämään terveyttä ja kansainvälistä terveysyhteistyötä tukemalla toimia, joilla ehkäistään rajatylittäviä terveysuhkia, valmistaudutaan niihin ja reagoidaan niihin. EU4Health-ohjelma antaa tulevina vuosina merkittävän panoksen soveltamalla soveltuvin osin ”yhteinen terveys” -lähestymistapaa, jossa tunnustetaan virallisesti, että ihmisten terveys liittyy tiukasti eläinten terveyteen ja ympäristöön.

Tutkimuksen rahoitusohjelma Horisontti Eurooppa (2021–2027) on 94 miljardia euroa, jolla lisätään EU:n tukea terveyteen ja ilmastoon liittyville tutkimus- ja innovointitoimille.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.