Meri- ja kalastusala

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset meriveteen kumuloituvat muiden ihmisen toiminnan aiheuttamien paineiden kanssa sekä merellä että rannikkoalueilla, mikä vaikuttaa jo nyt kalastukseen ja merivesiviljelyyn tuotoksen muuttuessa ja kalastusalueiden ja kohdelajien muuttuessa.  Lisäksi ääri-ilmiöiden voimistumisen ja avomeriolojen kiristymisen odotetaan vaikuttavan kaikkiin sinisen talouden aloihin.
• EU puuttuu näihin vaikutuksiin perustamalla tieteellisiä tietokeskuksia, kuten Copernicuksen meripalvelu ja Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko, jotka tarjoavat maksutonta ja avointa dataa kaikille käyttäjille kaikkialla maailmassa. Sen tavoitteena on myös saavuttaa EU:n rannikko- ja merivesien ympäristön hyvä tila puuttumalla ilmastonmuutokseen meristrategiapuitedirektiivin avulla sekä kehittämällä ja käyttämällä luontopohjaisia ratkaisuja meri- ja rannikkoekosysteemejä varten.
• Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta 2021–2027 tuetaan innovatiivisia hankkeita, joilla edistetään vesi- ja meriluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja hoitoa, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Stuart Rankin on flickr

Merivedet lämpenevät, happamoituvat ja niiden happipitoisuus vähenee maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena. Veden lämpeneminen muuttaa lajien levinneisyyttä sekä kalakantojen kasvua ja levinneisyyttä. Valtamerten happamoituminen vaikuttaa kalsiumkarbonaattia erittävien lajien (nilviäisten, planktonien ja korallien) kykyyn tuottaa kuoriaan tai luurankojaan. Happikato vaikuttaa lajien alueelliseen levinneisyyteen ja erityisesti suljetuilla altailla, kuten Itämerellä ja jokisuistoissa, suurempiin ja yleisempiin hypoksia- ja anoksiatapahtumiin, jotka vaikuttavat lajien eloonjäämiseen ja heikentävät ekosysteemin terveyttä. Haitallisia leväkukintoja esiintyy vastauksena rehevöitymiseen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, ja niillä on kielteisiä vaikutuksia meriekosysteemeihin, kalastukseen, matkailuun, talouteen ja ihmisten terveyteen.

Arktiset lämpötilat nousevat nopeammin kuin maailmanlaajuinen vuotuinen keskiarvo, mikä viime kädessä lisää merenpinnan nousua ja vaikuttaa valtamerten dynamiikkaan, mikä vaikuttaa merten alkutuotantoon. Tämä yhdessä arktisen alueen hyödyntämiseen kohdistuvan inhimillisen paineen kanssa vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen, kalastukseen ja paikallisiin elinkeinoihin.  Ilmastonmuutos kumuloituu muiden ihmisen toiminnan aiheuttamien paineiden, kuten liikakalastuksen ja merten pilaantumisen, kanssa sekä merellä että rannikkoalueilla, millä on yhteisvaikutuksia meriekosysteemeihin ja keskeisiin ekosysteemipalveluihin. Kalastukseen ja merivesiviljelyyn kohdistuu jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä niiden tuotot ovat muuttuneet ja pyyntialueet ja kohdelajit ovat muuttuneet.  Lisäksi ääri-ilmiöiden voimistumisen ja ankarampien olosuhteiden avomerellä odotetaan vaikuttavan kaikkiin sinisen talouden aloihin, kuten meriliikenteeseen, satamatoimintaan ja merellä tapahtuvaan energiantuotantoon.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa todettiin, että ilmastonmuutoksesta ja muista ihmisen toiminnan aiheuttamista tekijöistä meriekosysteemeille aiheutuvaan riskiin on puututtava erityisen kiireellisesti. Maaekosysteemeihin ja makean veden ekosysteemeihin kohdistuvat riskit voivat kasaantua meriekosysteemeihin.

Poliittinen kehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n strategialla (2021) pyritään toteuttamaan vuoteen 2050 ulottuva visio ilmastokestävästä Euroopasta. Sopeutuminen on älykkäämpää, kun ilmastovaikutuksia ja ilmastokestävyyttä koskeva kuilu kurotaan umpeen. Valtamerten mittauksia ja havaintoja sekä tieteellisiä tietokeskuksia, kuten Copernicuksen meripalvelua ja Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa (EMODnet),vahvistetaan maksuttoman ja avoimen datan tarjoajina kaikille käyttäjille maailmanlaajuisesti. Sopeutuminen on järjestelmällisempää vahvistamalla yhteyttä yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja muihin EU:n aloitteisiin, joilla autetaan paikallista sopeutumista ja kannustetaan myös paikallisten kalastusalan toimintaryhmien laajempaan osallistumiseen. Luontopohjaisten ratkaisujen roolia meri- ja rannikkoekosysteemeissä pidetään monikäyttöisinä, anteeksiantamattomina ja tehokkaina ratkaisuina, joihin liittyy myös hiilensidontapotentiaalia. Uudet rahoitusaloitteet (mukaan lukien Horisontti Eurooppa -puiteohjelma) nopeuttavat sopeutumista. Lopuksi sopeutumisstrategiassa tunnustetaan tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat tuleviin sopimuksiin, jotta voidaan suojella kansainvälisiä luonnonvaroja, kuten kansainvälistä kalastusta ja biologista monimuotoisuutta, myös kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.

Komissio hyväksyi toukokuussa 2021 uuden lähestymistavan kestävään siniseen talouteen EU:ssa ja hyväksyi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteet. Siinä tunnustetaan ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset valtameriin ja rannikoihin sekä merellä tapahtuvan taloudellisen toiminnan kumulatiiviset vaikutukset. Se kannustaa yrityksiä käyttämään tai tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja, säilyttämään meriekosysteemejä, vähentämään saastumista ja parantamaan kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Lisäksi EU on määritellyt selkeän kehyksen monialaisille ja alakohtaisille politiikoille, jotka ovat merkityksellisiä merten kestävän hoidon ja hallinnoinnin kannalta. EU:n yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään tarjoamaan johdonmukaisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa meriin ja merenkulkuun liittyviin kysymyksiin ottaen huomioon myös ilmastonmuutos. Meristrategiapuitedirektiivi on yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilari. Siinä vahvistetaan yhteinen kehys, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi EU:n rannikko- ja merivesillä. Meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ja kehittäessään kansallisia meristrategioitaan jäsenvaltioiden on tarvittaessa täsmennettävä kaikki todisteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) muodostaa EU:n kalastuspolitiikan perustan. YKP:ssä määritellään yhteiset säännöt, joilla pyritään varmistamaan, että kalastus ja vesiviljely ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä ja että ne tarjoavat terveellisiä elintarvikkeita EU:n kansalaisille. Kestävä kalastus, jota harjoitetaan YKP:n kautta, on välttämätöntä selviytymiskyvyn parantamiseksi ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös meri- ja kalastusaloille aiheutuvat riskit.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen jahaavoittuvuus , esitetään ajantasaisin tieteellinen tietämys ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä niiden tuottavuuteen ja keskitytään myös yhä suurempiin vaikeuksiin vastata ihmisten tarpeisiin.

Analyysi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka liittyvät ilmaston lämpenemiseen 1,5 celsiusasteeseen verrattuna 2 celsiusasteeseen, merten biologiseen monimuotoisuuteen, kalastukseen ja ekosysteemeihin sekä meneillään olevaan ilmaston lämpenemiseen valtamerillä ja kryosfäärissä, kuvataan kahdessa muussa erityisraportissa: IPCC:n erityisraportti ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella ja IPCC:n erityisraportti valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa (SROCC).

SROCC:n pohjalta käytyjen keskustelujen jälkeen Madridissa joulukuussa 2019 pidetyssä UNFCC:n COP25-kokouksessa esiteltiin ”Koska valtameret ilmastoa varten” -aloitteen raportti ja ”Valtameri ja valtameri; ilmastofoorumin toimintapoliittiset suositukset”. Puheenjohtaja ilmoitti COP-kokouksesta ”sinisenä COP-kokouksena”, jossa tunnustetaan ilmaston terveyden ja valtamerten terveyden väliset läheiset yhteydet.

Ilmastonmuutoksen kalastus- ja vesiviljelyalalle aiheuttama haaste sekä sopeutumistoimet ovat kahden FAO:n raportin ydin: Globaali yhteenveto nykytietämyksestä, sopeutumis- ja hillitsemisvaihtoehdoista (2018) ja ilmastonmuutokseen sopeutuvasta kalastuksenhoidosta (2021).

Osana yhdennettyä meripolitiikkaansa EU pyrkii voimakkaasti kokoamaan yhteen merialan tietoja eri lähteistä (Meriosaaminen2000). EMODNET tarjoaa pääsyn monenlaisiin tietoihin, tuotteisiin ja metatietoihin, jotka liittyvät batymetriaan, geologiaan, merenpohjan elinympäristöihin, kemiaan, biologiaan, fysiikkaan ja ihmisen toimintaan. Lisäksi Copernicus-meripalvelu tarjoaa säännöllistä ja järjestelmällistä viitetietoa fyysisten valtamerten ja alueellisten merien tilasta, kun taas Euroopan meriatlas jakaa monenlaisia paikkatietoja Euroopan meristä ja rannikoista.

Suojelualueet ovat kansainvälisesti tunnustettu väline, jolla tuetaan sekä sopeutumista että hillitsemistä. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa MPA networks in Europe's seas (2015) esitetään yleiskatsaus ja tulevaisuudennäkymiä suojelluille merialueille. Euroopan alueellisen yhteistyön ja yhdennetyn meripolitiikan komitean tutkimuksen Spatial Analysis of Marine Protected Area Networks in Europe's Seas perusteella julkaistiin Euroopan ympäristökeskuksen katsaus (2018) suojelluista merialueista.

EU:n rahoittamat hankkeet (esim. MPA-ADAPT ja MPA-ENGAGE Välimerellä ja ATLAS Atlantilla) ovat antaneet merkittävää tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tässä asiassa. Päätöksentekoa tukevia kehyksiä ja välineitä on kehitetty päätöksentekijöiden auttamiseksi sopeutumisessa. SOCLIMPACT-hankkeessa kehitettiin saarten sopeutumisen tukiväline, jonka tarkoituksena on auttaa poliittisia päättäjiä suunnittelemaan räätälöityjä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja suunnitelmia saarilleen. ClimeFish-päätöksenteon tukikehys sisältää päätöksenteon tukiresursseja ja -järjestelmiä, joiden yleisenä tavoitteena on auttaa varmistamaan kestävä kala- ja äyriäistuotanto ilmastonmuutoksen edessä.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 osoitetaan 30 prosenttia sen talousarviosta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta 2021–2027 (EMKVR)tuetaan innovatiivisia hankkeita, joilla edistetään vesi- ja meriluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja hoitoa ja autetaan myös saavuttamaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan etenemissuunnitelman eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Life-ohjelmasta osarahoitetaan hankkeita, joihin kuuluu meri- ja rannikkoekosysteemien ennallistaminen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantaminen. Uudessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on kolme pilaria: Huipputason tiede, maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky ja innovatiivinen Eurooppa. Toisessa pilarissa erityinen klusteri (n.6) on omistettu elintarvikkeille, biotaloudelle, luonnonvaroille, maataloudelle ja ympäristölle, ja se kattaa tutkimusalueina meret ja valtameret. Uusia mahdollisuuksia odotetaan missioissa ”Mission Starfish 2030” ja ”Ennallistetaanvaltameriä ja vesiä”,joiden tavoitteena on kehittää tietämystä valtameristä ja vesistä sekä ennallistaa ja suojella niitä vuoteen 2030 mennessä. JPI Oceans on hallitustenvälinen pitkän aikavälin yhteistyöfoorumi, joka on avoin kaikille EU:n jäsenvaltioille ja assosioituneille maille, jotka investoivat merien ja merenkulkualan tutkimukseen. Ilmastonmuutos on valtameriä koskevan yhteisen ohjelma-aloitteen (2021–2025) strateginen osa-alue häiriönsietokykyisiä valtameriä koskevien yhteenliitettyjen prioriteettialojen puitteissa.

Kattava yleiskatsaus löytyy sopeutumista koskevalta EU:n rahoitus -sivulta.

Täytäntöönpanon tukeminen

FARNET on yhteisö, joka toteuttaa paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita EMKVR:n puitteissa. Verkosto kokoaa yhteen kalatalouden toimintaryhmiä, hallintoviranomaisia, kansalaisia ja asiantuntijoita eri puolilta EU:ta työskentelemään kalastuksen ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen puolesta. EU:n sopeutumisstrategiassa kaavaillaan alueellisten elinten laajempaa osallistumista näiden ryhmien kautta. FARNET-oppaassa ”Forward-looking strategies for fisheries areas”todettiin, että paikalliset kalastusalan toimintaryhmät voivat auttaa yhteisöjä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa toteuttamalla paikallisia valistushankkeita ja tukemalla aloitteita, joilla edistetään paikallisia ja kestäviä tuotteita ja palveluja suosivia elämäntapamuutoksia.

Mukautuksen MRE

Meristrategiapuitedirektiivin ensimmäistä täytäntöönpanosykliä koskevasta kertomuksesta (2020) käy ilmi, että meriympäristön suojelua koskeva EU:n kehys on yksi maailman kattavimmista ja kunnianhimoisimmista. Sitä on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan puuttua hallitseviin paineisiin, kuten liikakalastukseen ja kestämättömiin kalastuskäytäntöihin, muoviroskaan, liiallisiin ravinteisiin, vedenalaiseen meluun, saastumiseen ja muuntyyppisiin ympäristöpaineisiin. Vaikka ilmastonmuutos on yksi jäsenvaltioiden esittämistä meriympäristöön kohdistuvista keskeisistä paineista, keskeisiä aiheita, kuten valtamerten happamoitumista Euroopan merillä ja merten helleaaltojen vaikutuksia merten biologiseen monimuotoisuuteen, ei ole vakiintunut EU:n tason seurantajärjestelmissä. Tehokkaasti hoidetut suojellut merialueet ovat osa kansallisten meristrategioiden toimenpideohjelmaa, jonka tarkoituksena on välttää lajien ja luontotyyppien häviäminen ja heikkeneminen, parantaa rannikoiden suojelua ja ekosysteemien sietokykyä maailmanlaajuisten muutosten edessä.