Liikenne

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennealalla liittyvät äärimmäisiin sääolosuhteisiin ja hydrologisiin tapahtumiin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin ja äärimmäisiin tuuliin, meritulviin, tulviin tai helleaaltoihin. Nämä ilmastonmuutoksen ilmenemismuodot vaikuttavat erityisesti liikenneinfrastruktuuriin ja siten itse liikenteeseen, sen luotettavuuteen ja turvallisuuteen.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian puitteissa liikenteen alan sopeutumistoimet toteutetaan yhdennetysti muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden, kuten kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, kanssa. Tässä strategiassa ja toimintasuunnitelmassa luodaan perusta sille, miten EU:n liikennejärjestelmä voi toteuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymänsä ja parantaa kykyään sietää ilmastonmuutosta. EU:n keskeinen toiminta-ala on EU:n rahoittaman Euroopan laajuisen liikenneverkon ilmastokestävyyden varmistaminen. Liikenteeseen liittyviä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia näkökohtia arvioidaan Euroopan ympäristökeskuksen liikenneympäristöä koskevan raportointimekanismin raporteissa.
• Toinen tärkeä ala on infrastruktuurin turvallisuutta ja suorituskykyä muuttuvassa ilmastossa koskevien standardien päivittäminen yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

ÖBB Infra AG

Liikenne on olennainen osa taloutta ja yhteiskuntaa, ja sillä on keskeinen rooli ihmisten ja yritysten jokapäiväisessä elämässä. Toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään liikennejärjestelmän alttiutta ilmastonmuutokselle, olisi yhdistettävä pyrkimyksiin tehdä liikenteestä vähemmän hiili-intensiivistä, kestävämpää ja älykkäämpää.

Ilmastonmuutos vaikuttaa liikennealaan monin tavoin. Useimmat vaikutukset liittyvät äärimmäisiin sää- ja hydrologisiin tapahtumiin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin ja äärimmäisiin tuuliin, meritulviin, maastopaloihin, tulviin tai helleaaltoihin, joita todennäköisesti esiintyy useammin lämpenevässä ilmastossa.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa todettiin, että tulva-, joki- ja rannikkotulvista maalla sijaitseville liikenneinfrastruktuureille aiheutuvat riskit ovat erityisen kiireellisiä. Kaikki maa-, joki- ja meriliikenteen muodot ovat kuitenkin alttiita ilmastoriskeille. Arvioinnissa korostetaan myös, että infrastruktuurin resurssit ja verkot ovat usein yhteydessä toisiinsa, joten verkon yhdessä kohdassa oleva vika voi kasaantua muille alueille ja aloille. Esimerkiksi äärimmäiset sääolosuhteet voivat vaikuttaa kuljetuspalveluihin, mikä voi rajoittaa terveys- ja hätäpalveluja.  Jokien alhaisella vedenkorkeudella voi olla vaikutuksia kaupalliseen merenkulkuun, ja sillä voi olla kerrannaisvaikutuksia teollisuus- ja energiantuotantoon.

Poliittinen kehys

Euroopan tasolla liikennealan poliittisissa prosesseissa keskitytään pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseen, mikä hyödyttää sopeutumista mutta ei erityisesti sopeutumista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian systeemisen luonteen vuoksi liikenteen alan sopeutumistoimet toteutetaan yhdennetysti muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden, kuten kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, kanssa. Tässä liikkuvuusstrategiassa ja toimintasuunnitelmassa luodaan perusta sille, miten EU:n liikennejärjestelmä voi toteuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymänsä ja parantaa kykyään sietää ilmastonmuutosta. 55-valmiuspaketti sisältää lainsäädäntöehdotuksia ja toimintapoliittisen aloitteen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta, mukaan lukien sen laajentaminen koskemaan merenkulkua, ilmailun päästöjä koskevien sääntöjen tarkistaminen ja erillisen päästökauppajärjestelmän perustaminen tieliikennettä ja rakennuksia varten.

Ilmastokestävyyden varmistaminen EU:n rahoittamassa Euroopan laajuisessa liikenneverkossa (TEN-T) varmistetaan EU:n lainsäädännöllä unionin suuntaviivoista TEN-T-verkon kehittämiseksi. Euroopan komission vuoden 2019 TEN-T-arviointiprosessi on johtanut asetuksen ja vastaavien suuntaviivojen tarkistamiseen. Tämän arviointiprosessin tarkoituksena on kehittää tehokas, turvallinen, älykäs ja kestävä liikenneverkko, jossa otetaan huomioon digitalisaatio ja jossa käsitellään ilmastonmuutosta. Komissio valmistelee ja esittää tarkistetun TEN-T-asetuksen marraskuussa 2021 arviointiprosessin tulosten perusteella.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös liikennealalle aiheutuvat riskit.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus kattavat liikennealan haavoittuvuudet ja sopeutumisvaihtoehdot eri luvuissa maailmanlaajuisesta ja useista alueellisista näkökulmista, kuten Euroopasta, Välimerestä ja arktisesta alueesta. Liikenne nähdään osana laajempia aggregaatteja, kuten taajamia ja keskeisiä infrastruktuureja, pääasiassa suhteessa merenpinnan nousuun tai ikiroudan sulamiseen. Liikenneinfrastruktuurin häiriöt ovat merkittävä riskitekijä matalalla sijaitseville rannikkojärjestelmille ja elintarviketurvalle, kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen elintarvikekaupan merkitys. Arktisella alueella liikenteen odotetaan muuttuvan merkittävästi ilmastonmuutoksen vuoksi: uusien reittien avaamisen odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia ja uusia haasteita sekä rahti- että matkustaja-aluksille; ikiroudan sulamisen odotetaan aiheuttavan merkittäviä häiriöitä arktisen alueen maaliikennereiteille, ja tehokkaiden sopeutumisratkaisujen toteuttamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

CCIVAn tuntemusta Euroopan liikenteessä lisätään asteittain EU:n rahoittamalla tutkimuksella ja tunnettujen organisaatioiden säännöllisillä arviointiprosesseilla, kuten IPPC-arviointiraporteilla, UNEPin GEO-raporteilla ja EEA:n liikenne- ja ympäristöraportointimekanismin (TERM) raporteilla.

IPPC:n viidennen arviointikertomuksen mukaan liikenteen alalla suositellaan rakenteellisia sopeutumistoimenpiteitä, infrastruktuurin parannuksia ja katastrofiriskien hallintaa, kun taas joihinkin sopeutumistoimiin voi liittyä merkittäviä sivuhyötyjä, synergioita ja kompromisseja.

OECD vastaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteeseen tukemalla hallituksia vaikuttavien, tehokkaiden ja tasapuolisten sopeutumispolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Vuonna 2016 OECD julkaisi yhteistyössä kansainvälisen liikennefoorumin kanssa raportin Adapting Transport to Climate Change and Extreme Weather, jossa käsitellään perustavanlaatuisia haasteita, joita ilmastonmuutos aiheuttaa liikenneinfrastruktuurin omistajille. Tässä raportissa tarkastellaan strategioita, jotka voivat auttaa liikenneviranomaisia vähentämään verkon suorituskykyyn liittyviä riskejä, jotka liittyvät muuttuviin äärimmäisiin sääolosuhteisiin.

Liikenteeseen liittyviä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia näkökohtia käsitellään myös Euroopan ympäristökeskuksen TERM-raporteissa.  Euroopan ympäristökeskuksen raportti Nature-based solutions in Europe: Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä koskevassa politiikassa, tietämyksessä ja käytännössä kestävää kaupunkiliikennettä pidetään olennaisena osana mukautettuja ja ilmastonmuutoksen kestäviä kaupunkeja. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa Adaptation of transport to climate change in Europe tarkastellaan nykyisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytäntöjä liikenteessä Euroopan maissa. Siinä esitetään yleiskatsaus sopeutumistoimien haasteisiin ja tilanteeseen, tarkastellaan useita aloitteita eri maissa ja tehdään päätelmiä mahdollisista jatkotoimista.

Liikenteen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä tutkimushankkeita tuettiin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja erityisesti osana älykkään, vihreän ja yhdennetyn liikenteen yhteiskunnallisia haasteita. RESilient transport InfraSTructure to extreme events -hankkeen päätarkoituksena on parantaa liikenteen häiriönsietokykyä luonnon ja ihmisen aiheuttamien ääri-ilmiöiden varalta. Toisessa hankkeessa, Future proofing strategies FOr RESilient transport networks against Extreme Events, pyritään parantamaan multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin kriittisten elementtien, kuten siltojen, tunnelien ja terminaalien, häiriönsietokykyä. GIS-pohjaisen infrastruktuurin hallintajärjestelmän tavoitteena on suunnitella, validoida ja toteuttaa kokonaisvaltaisia menetelmiä, strategioita, välineitä ja teknisiä toimia, joilla parannetaan merkittävästi maaliikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyä. Kehitetään päätöksenteon tukijärjestelmä, jolla parannetaan liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyä maanpäällisten ja ilma-alusten antureiden yhdistetyn käytön avulla. ja kehittyneet mallinnustyökalut ovat PANOPTIS-hankkeen päätarkoitus.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Monivuotisessa rahoituskehyksessä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion kokonaismäärärahat ovat 12,8 miljardia euroa koko ohjelmakaudeksi 2021–2027. Nämä varat on tarkoitus investoida liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja sen häiriönsietokyvyn parantamiseen, TEN-T-verkko mukaan luettuna.

Kansallisen tason liikennehankkeita, joilla pyritään muun muassa parantamaan liikenteen kykyä sietää ilmastonmuutosta, tuetaan taloudellisesti koheesiopolitiikan EU:n rahoitusvälineistä toimenpideohjelmien kautta. EU:n rahoitusosuuden kokonaismäärä koko ohjelmakaudella on 274,3 miljardia euroa.

Edellisellä rahoituskaudella 2014–2020 koheesiopolitiikkaa tuettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, ja liikenteen sopeutumisen kannalta tärkeisiin investointiprioriteetteihin kuuluivat liikenteen ja energian verkkoinfrastruktuuri, jonka kokonaisbudjetti oli 67,3 miljardia euroa, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, riskien ehkäiseminen, jonka budjetti oli 43,2 miljardia euroa. Euroopan komissio on julkaissut ilmastonmuutosta ja suurhankkeita koskevan tiedotteen, jossa esitellään tarkemmin ilmastonmuutokseen liittyviä vaatimuksia ja suurhankkeita koskevia ohjeita.

Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu Civitas SUMP plus -hanke auttaa kaikenkokoisia kansalaisia toteuttamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia. Hankkeessa luodaan uusia lähestymistapoja ja välineitä kuudessa "kaupunkilaboratoriossa", kuten Antwerpenissä Belgiassa ja Plataniasissa Kreikassa. Näistä laboratorioista saadut hyvät käytännöt ja kokemukset siirretään jäsenvaltioiden poliitikoille, alan toimijoille ja tutkijoille sekä ohjaamaan materiaaleja ja välineitä.

Horisontti 2020 -puiteohjelman jatkaminen on vuosien 2021–2027 Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovointiohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 95,5 miljardia euroa. Ohjelman rakenne koostuu neljästä tutkimuksen painopisteestä. Ensisijaisen aihealueen ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” puitteissa liikennealan hankkeita rahoitetaan aihealueella ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, ja niiden kokonaisbudjetti on 15,1 miljardia euroa.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Täytäntöönpanon tukeminen

Tärkeä toimenpide, jolla vähennetään liikenteen alttiutta ilmastonmuutokselle EU:ssa, on kehittää ja käyttää laajalti ilmastokestäviä infrastruktuuristandardeja. Liikenneinfrastruktuuri on liikennejärjestelmän selkäranka, ja näiden standardien soveltaminen auttaa varmistamaan infrastruktuurin sietokyvyn ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, kuten tulvia, voimakasta tuulta tai erittäin korkeita lämpötiloja, vastaan. Komissio on tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa päivittääkseen infrastruktuurin turvallisuutta ja suorituskykyä koskevia standardeja muuttuvassa ilmastossa. Vuoden 2015 alussa perustettiin ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä CENin ja CENELECin koordinointiryhmä EU:n toimeksiannosta tarkistaa ja kehittää ilmastonmuutoksen kestäviä infrastruktuuristandardeja. Standardointipyynnön ensimmäisessä vaiheessa tekniset komiteat valitsivat tarkistettavaksi 13 standardia, joista kaksi eli rautateiden ja ilma-alusten maalaitteiden sähköiset ja elektroniset sovellukset liittyivät liikennealaan. Toisessa vaiheessa, joka alkoi vuoden 2017 lopulla, standardien tarkistamista jatkettiin. Samaan aikaan on laadittu CENin ja CENELECin opas ilmastonmuutokseen sopeutumisen käsittelemiseksi standardeissa, jotta voidaan tukea teknisiä komiteoita ilmastonmuutokseen liittyvien standardien tarkistamisessa. Komissio on kannustanut jäsenvaltioita ottamaan kansallisen standardoinnin mukaan kansallisten sopeutumisstrategioidensa täytäntöönpanoon.

Euroopan komissio tukee kestävää kaupunkiliikennettä edistämällä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käsitettä, joka esitetään tiedonannossa ”Yhdessä kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta kaupunkiliikennettä”. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien yleisenä tavoitteena on parantaa kansalaisten elämänlaatua puuttumalla kaupunkien tärkeimpiin ympäristöön liittyviin liikennehaasteisiin, kuten ilman ja melun saastumiseen, ilmastonmuutokseen ja uusien liikkuvuuspalvelujen integrointiin. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanolla varmistetaan, että liikennejärjestelmä on monipuolisempi ja ympäristöystävällisempi, jotta se kestää paremmin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa koskevat tarkistetut suuntaviivat on laadittu vuoden kestäneen sidosryhmien osallistamisprosessin tuloksena.

Mukautuksen MRE

Liikennealalla toteutetaan yleiseurooppalaisia seuranta-, raportointi- ja arviointiprosesseja, jotka liittyvät pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eli liikenteen hiili-intensiteettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin (raportointi UNFCCC:lle), uusiutuvien energialähteiden käyttöön liikenteessä tai liikenteen ympäristötehokkuuteen. Ei ole olemassa Euroopan laajuista, pakollista ja lainsäädäntöön perustuvaa raportointia, joka antaisi yleiskuvan liikenteen vaikutuksista, haavoittuvuuksista ja mukautumisesta EU:n jäsenvaltioissa.

Tulevaisuudessa kestävän kaupunkikehityksen suunnitelmien täytäntöönpanoa olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman suuntaviivojen mukaisesti, jotta voidaan maksimoida tehokkuus ja lisäarvo kaupunkien elämänlaadun ja liikenteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.