Terveys

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutos pahentaa äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten helleaaltoihin, tulviin tai maastopaloihin, liittyvää kuolleisuutta ja sairauksia. Ilmastonmuutoksen ennustetaan myös aiheuttavan eurooppalaisille uusia terveysriskejä, erityisesti tartunnanlevittäjien, kuten tiikerihyttysten, kuljettamia tauteja. Kasvien ja eläinten terveyteen vaikuttavat myös kausiluonteisuuden muutokset, äärimmäiset sääilmiöt sekä uudet taudit ja tuholaiset.
• EU:lla on koordinoiva rooli rajatylittävien terveysuhkien, myös ilmastonmuutokseen liittyvien uhkien, torjunnassa. Uuden EU4Health-vision (2021–2027) tavoitteena on valmistautua tuleviin terveyskriiseihin.
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen koskevan tietämysvajeen korjaamiseksi perustettiin vuonna 2021 eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus osana uutta EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus hallinnoi tieteellistä näyttöä ilmaston kannalta merkityksellisistä tartuntataudeista. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimuksen rahoitusohjelmasta tuetaan edelleen ilmastoa ja ihmisten terveyttä koskevaa tutkimusta.
• Vuonna 2016 annettu EU:n kasvinterveyslainsäädäntö ja eläinten terveyttä koskeva lainsäädäntö kattavat viljelykasveihin, metsiin ja tuotantoeläimiin kohdistuvat ilmastoon liittyvät riskit. Tietämystä ilmaston vaikutuksista kasvien ja eläinten terveyteen on kerätty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen CLEFSA-hankkeen kautta.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Henny Anette Grewe

Ilmastonmuutos pahentaa nykyisiä terveysongelmia ja aiheuttaa uusia terveysriskejä. Suorat terveysvaikutukset johtuvat pääasiassa muutoksista äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja tulvien, voimakkuudessa ja esiintymistiheydessä. Välillisiä terveysvaikutuksia voivat aiheuttaa vektorivälitteiset taudit (esim. hyttyset ja punkit), vesi- ja elintarvikevälitteiset taudit (esim. salmonella ja vibrio) tai veden, elintarvikkeiden ja ilman laadun muutokset. Ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa terveysinfrastruktuuriin ja äärimmäisille ilmasto-olosuhteille altistuvien työntekijöiden turvallisuuteen. Erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuu ilmastoherkkiä terveysriskejä.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa todettiin, että lämpöstressistä ihmisten terveydelle aiheutuva riski on erityisen vakava Etelä-Euroopassa. Pelkästään kesällä 2022 Euroopassa kuoli 60 000–70 000 ihmistä ennenaikaisesti liialliselle kuumuudelle altistumisen vuoksi. Arvioinnissa yksilöitiin myös riski, joka aiheutuu tartuntatautien maantieteellisestä laajenemisesta ja lisääntyneestä leviämisestä, stressiriski terveydenhuoltojärjestelmille, kuten terveydenhuollon infrastruktuurille, sekä terveysriski, joka aiheutuu ulkoilmatyöntekijöille lisääntyneestä lämpöstressistä, joka on erityisen vakava Etelä-Euroopassa.

Poliittinen kehys

Ihmisten terveys

Ilmastonmuutoksen ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen on puututtava monilla tasoilla ja useilla politiikan aloilla. Lissabonin sopimuksen mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään näin ollen kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa.

Yksi EU:n terveyspolitiikan päätehtävistä on valtioiden rajat ylittävien toimien koordinointi. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2013 päätöksen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Tällä päätöksellä vahvistetaan EU:n valmiutta ja terveysuhkiin reagoinnin koordinointia. Se auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan mahdollisiin tuleviin pandemioihin ja tartuntatautien, kemiallisten, biologisten tai ympäristöön liittyvien tapahtumien, myös ilmastonmuutokseen liittyvien tapahtumien, aiheuttamiin vakaviin rajat ylittäviin uhkiin ja suojelemaan kansalaisia niiltä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uuden EU:n strategian mukaisesti EU pyrkii vastaamaan rajat ylittäviin terveysuhkiin, myös ilmastonmuutoksesta aiheutuviin terveysuhkiin, perustamalla uuden terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen.

Äärimmäisten sääilmiöiden ja terveyden osalta katastrofiriskin vähentämiseen liittyvät EU:n politiikat kattavat keskeiset alat, joilla vahvistetaan EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa sekä kansalaisten suojelua katastrofeilta että uusien riskien hallintaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n uuden strategian ensimmäisenä konkreettisena tuloksena käynnistettiin eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus, jotta voidaan paremmin seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan komission sitoutuminen ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin vastaamiseen. Lisäksi ehdotuksessa kahdeksanneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi kehotetaan vahvistamaan ympäristö- (myös ilmasto-) ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiä muun muassa seuraamallaihmisten terveyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista.

Komissio on ehdottanut uutta EU4Health-visiota (2021–2027), jolla vahvistetaan terveysturvaa ja valmistaudutaan tuleviin terveyskriiseihin. Ehdotuksella EU4Health-asetukseksi pyritään muun muassa ”vaikuttamaanilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen ihmisten terveydelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumiseen”. Lisäksi Euroopan komission ehdotus Euroopan terveysunionista parantaa entisestään vakavien rajatylittävien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia.

Kasvien terveys

Lokakuussa 2016 hyväksyttiin asetus kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä (kasvinterveyssäännöstö), ja se tuli voimaan joulukuussa 2019. Sen tavoitteena on tarjota parempi suoja uusien kasvintuhoojien kulkeutumista ja leviämistä vastaan. Näillä säännöillä pyritään myös varmistamaan turvallinen kauppa sekä lieventämään uusien haasteiden, erityisesti ilmastonmuutoksen, aiheuttamia vaikutuksia ja riskejä viljelykasvien ja metsien terveyteen.

Eläinten terveys

Maaliskuussa 2016 hyväksyttiin asetus tarttuvista eläintaudeista (eläinterveyssäännöstö). Tällä yhtenäisellä ja kattavalla uudella eläinten terveyttä koskevalla lainsäädännöllä tuetaan EU:n karjankasvatusalaa sen pyrkimyksissä kohti kilpailukykyä sekä turvallisia ja sujuvia eläinten ja niistä saatavien tuotteiden markkinoita EU:ssa. Sillä tuetaan myös eläintautien, myös ilmastonmuutokseen liittyvien uusien tautien, varhaista havaitsemista ja valvontaa ja pyritään vähentämään eläinepidemioiden esiintymistä ja vaikutuksia.

Yhteinen terveys -lähestymistapa

Maapallomme olemassaolo ja ravinto perustuvat ihmisten, eläinten ja jakamamme ympäristön väliseen symbioottiseen vuorovaikutukseen. Ihmisten terveyden ja jatkuvan olemassaolon varmistamiseksi on tarpeen tutkia kaikkien elävien lajien ja ympäristön monimutkaista yhteenliitettävyyttä ja keskinäistä riippuvuutta. One Health on lähestymistapa, joka perustuu ihmisten, eläinten ja ympäristön terveystieteiden tiiviin yhteistyön synergiaetuihin. Tässä yhteydessä EU:n komissio kokoaa yhteen ja yhdistää tietoja, välineitä ja asiantuntemusta, jotta voidaan viestiä, seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

Yhteinen terveys tarjoaa tärkeän kehyksen, jolla varmistetaan koko yhteiskunnan ja koko hallinnon kattava lähestymistapa, koska sillä varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien alojen ja tieteenalojen osallistuminen, jotta voidaan käsitellä kattavasti ja koordinoidusti yhteisen terveyden kolmea keskeistä osatekijää: Ihmisten terveys, eläinten terveys ja ympäristö.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös terveysalalle aiheutuvat riskit.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen jahaavoittuvuus raportoivat selvästi, miten lämpötapahtumista johtuva ihmisten kuolleisuus ja sairastuvuus, ilmastoon liittyvien elintarvike- ja vesivälitteisten tautien esiintyminen sekä vektorivälitteisten tautien esiintyvyys ovat lisääntyneet johdonmukaisesti kaikilla alueilla. Lisäksi uusilla alueilla esiintyy eläintauteja ja ihmisten tauteja, myös zoonooseja. Tulevan ilmaston osalta IPCC korosti, miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt lisäävät merkittävästi sairautta ja ennenaikaisia kuolemia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Terveydenhuoltoala ja hyvinvointi hyötyisivät yhdennetyistä sopeutumista koskevista lähestymistavoista, joissa terveys valtavirtaistetaan elintarvikkeisiin, toimeentuloon, sosiaaliseen suojeluun, infrastruktuuriin, veteen ja sanitaatioon liittyviin politiikkoihin ja jotka edellyttävät yhteistyötä ja koordinointia kaikilla hallinnon tasoilla. Terveydenhuoltoalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi on todellakin monia mahdollisuuksia kohdennettuihin investointeihin ja rahoitukseen, kuten varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät äärimmäistä kuumuutta varten; juomaveden saatavuuden parantaminen, vesialtistuksen vähentäminen ja äärimmäiset sääilmiöt; sekä tehokas seuranta ja varhaisvaroitusjärjestelmät vektorivälitteisten tautien seuraamiseksi ja vähentämiseksi.

Ihmisten terveys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n uudessa strategiassa todetaan, että terveyteen kohdistuvista ilmastoriskeistä on saatava syvällisempi käsitys. Keskeinen kehitysaskel uudessa strategiassa on eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus, Euroopan komission aloite, jonka tavoitteena on tukea Eurooppaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin valmistautumisessa ja niihin sopeutumisessa tarjoamalla pääsy asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien eurooppalainen ja kansallinen poliittinen konteksti, ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen Euroopassa, ilmastoa ja terveyttä koskevat indikaattorit, ilmastoa ja terveyttä koskevat tietojärjestelmät ja välineet sekä ilmastoa ja terveyttä koskevat varhaisvaroitusjärjestelmät. Se edistää myös tietojenvaihtoa ja yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten, eurooppalaisten, kansallisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden välillä.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) vastaa tartuntatauteja, myös muuttuvaan ilmastoon liittyviä tauteja, koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista. ECDC kehitti Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston, joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC käsittelee elintarvike- ja vesiperäisiä tauteja ja zoonooseja koskevaa tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmää, josta joidenkin odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) isännöivät VectorNet-alustaa, jolla vaihdetaan tietoja niveljalkaisten tautien vektorien maantieteellisestä jakautumisesta Euroopassa, ja ovat tuottaneet monenlaisia tutkimuksia, joissa keskitytään arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja haavoittuvuutta Euroopassa.

Euroopan unioni on rahoittanut ilmastoon ja terveyteen liittyvän asiaankuuluvan tiedon ja asiantuntemuksen kehittämistä EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelun kehittämisestä. Lisätietoja tärkeimmistä tutkimus- ja osaamishankkeista on saatavilla eurooppalaisen ilmaston ja terveyden seurantakeskuksen resurssiluettelosta.

Keskeinen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman (2021–2027) tutkimuskehystä ovat EU:n missiot, jotka ovat sitoumuksia ratkaista suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio toimii joukkona toimia (tutkimushankkeita, poliittisia toimenpiteitä tai jopa lainsäädäntöaloitteita), joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ehdotetun tarkastuskäynnin yhteenvedossa korostetaan tarvetta suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ilmastovaikutuksilta (mukaan lukien korkeat lämpötilat, äärimmäiset sääilmiöt ja tartuntataudit) keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lisäksi ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan missioon sisältyy oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, millä on sivuhyötyjä, kuten parempi ilmanlaatu tai terveellisemmät elämäntavat, ja jossa korostetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Kasvien ja eläinten terveys

Yhteinen terveys -ohjelma on EU:n jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa jo olemassa olevien yhteyksien kautta osoitus 38 arvostetun elintarvike-, eläinlääkintä- ja lääketieteellisen laboratorion ja laitoksen merkittävästä kumppanuudesta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa elintarvikeperäisten zoonoosien, kehittymässä olevan mikrobilääkeresistenssin ja kehittymässä olevien uhkien arviointiin ja hallintaan liittyviä lähestymistapoja, menetelmiä, tietokantoja ja menettelyjä kaikkialla Euroopassa. Instituuttien välistä yhteistyötä on vahvistettu tehostamalla monialaista yhteistyötä ja toimien integrointia. Tähän on päästy erityisillä yhteisillä tutkimushankkeilla, yhteisillä integratiivisilla hankkeilla sekä koulutustoimilla.

EFSA toteutti vuosina 2018–2020 ilmastonmuutosta elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen sekä kasvien ja eläinten terveyteen ja ravitsemukselliseen laatuun kohdistuvien uusien riskien aiheuttajana koskevaa hanketta (CLEFSA). CLEFSA on havainnut lukuisia ongelmia, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta ja jotka voivat vaikuttaa elintarvikkeiden turvallisuuteen Euroopassa, mukaan lukien joidenkin elintarvikevälitteisten tautien esiintyminen ja voimakkuus sekä kasvien ja eläinten terveydelle haitallisten haitallisten haitallisten vieraslajien syntyminen; mahdollisesti myrkyllisten meri- ja makean veden levien ja bakteerien kukintojen esiintyminen, voimakkuus ja myrkyllisyys kasvien ja eläinten terveydelle haitallisten eri loisten, sienten, virusten, vektorien ja haitallisten vieraslajien hallitsevuudessa ja pysyvyydessä; ja (uudelleen)uusien vaarojen ilmaantuminen, tunnetuille vaaroille altistumisen tai alttiuden lisääminen sekä mikro- ja makroravinteiden pitoisuuksien muuttaminen elintarvikkeissa ja rehuissa.

Kasvien terveys

IPCC ja FAO toimittivat vuonna 2021 tieteellisen katsauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojiin. Tässä raportissa ehdotetaan hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteitä. Lisäksi se korosti, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuholaisiin ja kasvien terveyteen koskevassa tutkimuksessa on edelleen puutteita.

EU on jäsenenä kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa (IPPC), jossa se osallistuu aktiivisesti kansainvälisten laatustandardien asettamiseen kasveille ja kasvituotteille. IPPC on yli 180 maan allekirjoittama hallitustenvälinen sopimus, jonka tavoitteena on suojella maailman kasvivaroja tuholaisten leviämiseltä ja kulkeutumiselta sekä edistää turvallista kauppaa. Yleissopimuksella otettiin käyttöön kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevat kansainväliset standardit (ISPM-standardit) tärkeimpänä välineenä sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä teki siitä ainoan maailmanlaajuisen kasvinsuojelustandardeja asettavan organisaation.

Kasvinterveyslautakunta (EFSA) perustettiin sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli pyytänyt arvioimaan, olisiko tiettyä kasvintuhoojaa harkittava sisällytettäväksi EU:n haitallisten organismien luetteloihin, suorittamalla tuhoojaluokituksia ja/tai tuhoojariskien arviointeja tai joissakin tapauksissa arvioimalla kolmannen osapuolen laatimia tuhoojariskien arviointeja. Sen jälkeen, kun uusi kasvinterveyslaki otettiin käyttöön vuonna 2016, EFSAlla on ollut useita toisiinsa liittyviä hankkeita, joiden tarkoituksena on tukea Euroopan komissiota EU:n alueen suojelemisessa kasvintuhoojilta ja -taudeilta ja auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan tuleviin kasvinterveysuhkiin.

Eläinten terveys

EFSA on tuottanut interaktiivisia tautiprofiileja, jotka tarjoavat käyttäjäystävällistä ja näyttöön perustuvaa tietoa vektorivälitteisistä taudeista ja eläinterveyssäännöstössä luetelluista taudeista. Tautiprofiilit päivitetään seitsemällä elävällä järjestelmällisellä katsauksella, jotka kattavat: 1) maantieteellinen jakauma; 2) kokeelliset infektiot; 3) Rokotusteho; 4) taudinaiheuttajan eloonjääminen; 5) Diagnostisen testin tarkkuus; 6) vektoriohjaus; ja 7) hoidon tehokkuus. Kun riittävä määrä tutkimuksia löydetään ja tarkistetaan, poimituista tiedoista tehdään automaattisesti meta-analyysi ja tulokset visualisoidaan tautiprofiileissa. Lisäksi annetaan linkkejä muihin EFSAn tekemiin tauteja koskeviin riskinarviointeihin.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Ihmisten, kasvien ja eläinten terveys

EU julkaisi joulukuussa 2020 vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksensä. Yli 50 prosenttia seuraavan pitkän aikavälin talousarvion ja NextGenerationEU-välineen kokonaismäärästä osoitetaan nykyaikaistamisen tukemiseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta politiikoilla, joihin sisältyy tutkimus ja innovointi; oikeudenmukainen ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta; varautuminen, elpyminen ja palautumiskyky elpymis- ja palautumistukivälineen, rescEU:n ja uuden terveysohjelman kautta. EU4Health on tähän mennessä suurin EU:n terveysalan ohjelma (2,45 miljardia euroa + 3,30 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen 5 artiklassa). Sen tavoitteena on ehkäistä sairauksia ja edistää terveysalan ja kansainvälistä terveysalan yhteistyötä tukemalla toimia, joilla ehkäistään rajatylittäviä terveysuhkia, varaudutaan niihin ja reagoidaan niihin. EU4Health-ohjelmalla on tulevina vuosina merkittävä vaikutus, sillä siinä otetaan tarvittaessa käyttöön yhteinen terveys -lähestymistapa, jossa tunnustetaan virallisesti, että ihmisten terveys liittyy tiukasti eläinten terveyteen ja ympäristöön.

Tutkimuksen rahoitusohjelma Horisontti Eurooppa (2021–2027) on 94 miljardia euroa, jolla lisätään EU:n tukea terveyteen ja ilmastoon liittyville tutkimus- ja innovointitoimille.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.